Ai että minä tykkään seiskaluokkien uskonnon opettamisesta! Tänään kirjan diagrammi innosti oppilapsia kyselemään kaikenlaista. ”Onko yksisarvisuskontoa olemassa? Uskooko joku vielä niihin Ukkoon, Ahtiin ja sellaisiin? Voiko uskoa mihin vain?” Poikettiin sitten vilkaisemassa mm. Karhun Kansan sivuja, sivuttiin erästä yksisarvistulkintaa (ylösnousseita hevosia, jotka palvelevat ihmisiä henkisellä tiellä), jutusteltiin hetki Urantiasta sekä ufouskovaisista, pastafarit ja Jedi-uskovaisetkin on jo ehditty mainita. Wiccojen yhteydessä tuli esille myös Suomen Noitaopisto. Sivuilla ollut lausahdus ”...valmentaa noidan ammattiin…” synnytti epäuskoista ihailua. ”Oikeestiko??” Tämä saattaa johtaa siihen, että koulun opinto-ohjaaja joutuu laajentamaan repertuaariaan. Pitäisiköhän varoittaa häntä? Muistan maininneeni senkin, että Japanissa eräässä kylässä kerrotaan olevan Jeesuksen hauta. Tyyppi kuulemma väisti ristiinnaulitsemisen ja reissasi karkuun itäisille maille, jonne perusti perheenkin.

Toivon, että tuossa porukassa ei enää yksikään kuvittele uskonnon olevan pelkkää ”tylsää jeesustelua”, kuten joku ilmaisi tunteensa viime viikolla. Toivon myös, etteivät kodit tule lankoja pitkin päälle kuullessaan, että kaiken maailman harhaoppejakin kehtaan koulussa mainostaa.